Alppiruusupuisto

Kotalammen kentän vieressä sijaitsee Jyväskylän alppiruusupuisto. Alppiruusupuisto on perustettu vuonna 1986 ja siellä on koekasvatettu sellaisia alppiruusulajikkeita, jotka kestäisivät Suomen ilmastoa. Tämän kirjoituksen teksti perustuu osittain Reijo Hahkalan Rhododendronlehden 2-2010 artikkeliin Jyväskylän alppiruusupuistosta. Kyseistä lehteä julkaisee Rhododendron-kerho.

 

Ensimmäisessä kuvassa näkyvä puiston nimikyltti on tällä hetkellä maassa, koska viereen rakennettavan päiväkodin tiejärjestelyjen takia puiston sisäänkäynti on hieman eri kohdassa kuin ennen. Puistostakin on lohkaistu palanen ja Nääpikäntien puoleisella reunalla olevat alppiruusut ovat jääneet vaille varjostavia puita. Ne kukkivatkin jo reilu viikko sitten, jolloin muu osa puistosta oli vielä ihan nuppuvaiheessa.

 

Osa seuraavista kuvista on otettu vuonna 2011 ja osa tänään.

   

 

Alppiruusut ovat hienoja kasveja. Viisikymmentä viikkoa vuodesta ne ovat näyttäviä viherkasveja. Jos kasvi viihtyy, se kukkii ne loput kaksi viikkoa todella kauniisti.

Alppiruusupuiston kasvistoa täydennettiin vuonna 2011 uusilla istutuksilla. Silloin istutettiin paitsi alppiruusuja myös paljon muita puuvartisia kasveja. Vuonna 2011 toistui sama kuin puiston perustamisvaiheessa eli kasveja hävisi, minkä takia paikalle tuli jopa kameravalvonta, jotta varastelu loppuisi. Epäilen, että tuo yllä olevan kuvan taimikin on löytänyt paikan jostain muualta.

Puistossa on valitettavan vähän näkyvissä nimikylttejä, joista voisi selvittää, mistä alppiruususta on kyse. Tuossa yllä näyttää olevan nimikyltissä PHA Tigerstedt (pitäisi kai olla PMA Tigerstedt).



Tässä on nimikyltin mukaan Helsinki University.

 

 

Monet näistä vaaleanpunakukkaisista ovat Haagana tunnetun kasvin klooneja, joille ei ole annettu erikseen nimeä. Mäyrämäentien molemmilla puolilla sijaitsevalle koealueelle istutettiin vuosina 1986-1990 yhteensä noin 900 tainta. Varsinkin Mäyrämäentien ja Keuruuntien väliseltä alueelta ovat monet taimet kuolleet tai hävinneet.

Loput kuvat ovat tämän päivän satoa. Kuten näistä kuvista voi huomata, kesäkuun puoliväli on hyvä aika lähteä katsomaan alppiruusujen kukkaloistoa. Puistossa olikin tänään harvinaisen paljon muitakin kävelijöitä, yleensä siellä saa kävellä yksin.

Itse ihastuin alppiruusuihin, kun kävin parikymmentä vuotta sitten Hämeenlinnan Aulangolla kesäkuun alkupuolella. Siellä oli monta metriä korkeita täydessä kukassa olevia kasveja, jollaisia en ollut aiemmin nähnyt. Täällä Jyväskylässä on nykyisin aivan yhtä hienoja kasveja nähtävissä.

 

Osa alppiruusuista kasvaa todella suuriksi. Puistossa on muutamia useamman metrin korkuisia ja vielä leveämpiä pensaita. Kannattaa harkita, montako alppiruusua pieneen pihaan voi istuttaa! Omassa pienessä pihassani on tällä hetkellä viisi alppiruusua ja yksi atsalea. Toistaiseksi ne ovat sinne hyvin mahtuneet, mutta mitä tapahtuu kahdenkymmenen vuoden päästä?

 

Puisto ei ole kovin suuri, läpi kävelemiseen menee noin viisi minuuttia. Tähän aikaan vuodesta siellä on kuitenkin paljon nähtävää.

 

 

Vasemmassa reunassa näkyy puistoon Nääpikäntieltä johtava silta. Puiston entisen kävelyreitin laudat ovat vielä paikoilleen laittamatta.

 

Tältä puisto näyttää Kotalammen liikuntapuiston reunalta. Helposti sen ohittaa huomaamatta. Itsekin asuin Keltinmäessä vuosia ennen kuin tiesin tämän puiston olemassaolosta.

Toukokuu

Toukokuussa maisema Kotalammella on jo paljon vihreämpi kuin huhtikuussa. Nurmikot ovat alkaneet kasvaa ja puissa on lehdet. Huhtikuisesta alkukevään maisemasta on tullut suorastaan kesäisen näköinen.

Molemmin puolin Kotalampea maasto kohoaa melko jyrkästi. Toisella rannalla on kallioisia jyrkänteitä, toisella rannalla kohoaa Kotalamminmäki, jonka korkein kohta on 224 m merenpinnan yläpuolella. Koko Jyväskylän korkein kohta on Korpilahden Moksin kylällä sijaitseva Uutelanmäki (258 m). Ennen Korpilahden liittämistä Jyväskylään kaupungin korkein kohta oli Pirttimäki (249 m), joka sijaitsee lähellä Kotalamminmäkeä.

 

Kotalammella on aina ollut sorsia ja lokkeja. Kesällä 2013 joutsenpariskunta teki pesän lammen pikkuruiseen saareen. Aikaisempina vuosina joutsenpariskunta on käynyt lammella varhain keväällä ja toisen kerran syksyllä. Keväällä 2014 näin joutsenparin lammella vain yhden kerran.



Toukokuussa lammen rantamilla kasvaa jo monenlaisia kukkivia kasveja.

Metsätähti, kielo ja mustikan varpuja

Lemmikit kauniin sinisinä

Uuden päiväkodin rakennustyöt ovat alkaneet. Lentopallokenttä sai mennä päiväkodin tieltä. Uusi tielinjaus vei myös pienen osan hiekkakentän ja Mäyrämäentien välissä sijaitsevasta säänkestävien kotimaisten alppiruusujen kokeilualueesta.

Tämä kuva voisi olla jostain syrjäisemmästäkin lammesta. Veden pinta on tyyni ja lehtien pienuudesta näkee, että vielä eletään kevättä.

Joutsenten pesä lammen toiselta rannalta nähtynä. Joutsenparin haudontapuuha kestää monta viikkoa, olimme jo ihan varmoja, että munista ei taida tällä kertaa kuoriutua mitään.

Toukokuussa 2014 lammen lähistöllä odotteli muutamia talven myrskyjen aikana kaatuneiden puiden runkoja poisvientiä

Kuvan vasemmassa reunassa näkyy osa Kotalamminmäkeä. Aamuinen valo on saanut nämä kuvat näyttämään aika synkiltä.

Vain hetkeä myöhemmin otettu kuva on valaistukseltaan aivan erilainen, kun sen suunta on erilainen. Koivukuja näyttää oikein valoisalta.

Tässä kuvassa näkyy vielä enemmän Kotalamminmäkeä. Mäen huipulle on muutama vuosi sitten hakattu aukko, joten mäki ei näytä niin korkealta kuin se näyttäisi, jos noita satavuotiaita kuusia kasvaisi ihan huipulle asti.

Vuosi sitten tällä paikalla oli vasta kaivinkone, nyt uusi päiväkoti on jo rakennettu pitkälle. Ulospäin rakennus ei kyllä näytä kovin kauniilta.

Toinen kierros lammen ympäri on tehty. Kevät etenee. Välillä nopeammin ja välillä hitaammin, mutta varmasti etenee. Seuraavaksi on vuorossa kesäkuinen kierros. Lisäksi ajattelin kiertää alppiruusupuiston kameran kanssa jälleen tänä kesänä. Edellisen kerran olen siellä käynyt kuvaamassa joitakin vuosia sitten.